Vanhemmuuden tukeminen sijaishuollossa

1.5.2025-31.12.2027

Hankkeen kuvaus

Lapin alueen erityispiirre, pitkät etäisyydet, haastavat yhdenmukaisten palveluiden saatavuuden lastensuojelussa. Lastensuojelupalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueelle palveluiden perusrakenteet ja työskentelytavat ovat hahmottuneet.

Sijaishuollon vanhemmuuden tukeminen –kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa vanhempien tukea huostaanottoprosessin aikana sekä luoda Lapin hyvinvointialueelle yhtenäiset, laadukkaat ja saavutettavat palveluprosessit vaativan tason sijaishuoltoon. Hanke tuo kokemusasiantuntijuuden osaksi lastensuojelun palvelurakenteita. Tämä tarkoittaa, että kokemusasiantuntijoiden näkemykset otetaan huomioon lastensuojelun eri vaiheissa, mikä lisää palveluiden vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Toiminta organisoitiin neljälle eri palvelualueelle. Siirtyminen hyvinvointialueille on iso muutos Lapissa. Hankkeen pääkohderyhmiä ovat Lapin hyvinvointialueen lastensuojelun ja sijaishuollon yksiköiden työntekijät. Näiden ammattilaisten vaikuttavan työn tueksi kehitetään uusia toimintamalleja, jotka helpottavat heidän työtään ja parantavat palveluiden laatua sekä saavutettavuutta. Hanke hyödyttää erityisesti 12–17-vuotiaita lastensuojelun asiakkaita ja heidän perheitään, sillä uudet toimintamallit parantavat perheiden tukipalveluita ja helpottavat perheiden välistä yhteydenpitoa.

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalleja, jotka parantavat lastensuojelun palveluiden yhdenmukaisuutta ja saavutettavuutta, tarvelähtöisyyttä sekä vaikuttavuutta Lapin alueella. Vanhemmuuden tuki vahvistuu huostaanottotilanteissa, ja kokemusasiantuntijuuden integrointi tuo palveluihin aitoa asiakasnäkökulmaa. Digitaalisten välineiden käyttö osana lastensuojelun prosesseja edistää perheiden parempaa yhteydenpitoa ja hyvinvointia lastensuojelun eri prosesseissa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kuvata Lapin hyvinvointialueen palvelutuotannon sijaishuoltoyksiköiden palveluprosessit huomioiden digitaalisten palveluiden hyödyntäminen ja yhteydet mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. Tavoitteena on lisätä palvelujärjestelmän toimivuutta vastaamaan paremmin lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Hankkeessa lisätään myös vanhemmuuden tukea ja yhteydenpitoa sijoituksen ja huostaanoton aikana sekä vakiinnutetaan kokemusasiantuntijuus ja vertaisryhmätoiminta osaksi lastensuojelun palvelurakenteita Lapissa. Tämä tarkoittaa, että henkilöillä, joilla on oma kokemus lastensuojelun asiakkuudesta joko lapsena, nuorena tai vanhempana, on mahdollisuus hyödyntää kokemustaan palveluiden ja työn kehittämisessä.

Hanke toteutetaan kolmella työpaketilla:

Työpaketti 1.

Kuvaa Lapin hyvinvointialueen palvelutuotannon sijaishuoltoyksiköiden palveluprosessit huomioiden digitaalisten palveluiden hyödyntäminen ja yhteydet mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin.

Toimenpiteet:

Selvitetään sijaishuoltoyksiköiden palveluiden nykytila

  • Selvitetään sijaishuollossa olevien lasten/nuorten palvelutarpeita
  • Selvitetään, miten sijaishuoltoyksiköt pystyvät vastaamaan palvelutarpeisiin (osaaminen ja resurssit)
  • Sijaishuoltoyksiköiden profilointi; selvitetään, miten sijaishuoltoyksiköt vastaisivat paremmin palvelutarpeisiin huomioiden koko hyvinvointialue.
  • Selvitetään, miten yhteistyö toimii ja millaiset tarpeet ovat suhteessa muihin tarvittaviin palveluihin (mm. mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, neuropsykiatriset palvelut, terveyspalvelut, vammaispalvelut, yksityiset sijaishuollon yksiköt)
  • Selvitetään sijaishuoltoyksiköiden mahdollisuudet ja tarpeet digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen

Nykytilaa selvitettäessä tieto kerätään suoraan yksiköistä kyselyillä ja/tai haastattelemalla sijaishuoltoyksiköiden johtoa, henkilöstöä sekä sidosryhmiä. Palvelutarpeiden arvioimiseksi laaditaan kysely myös perheille sekä hyödynnetään myös tilastotietoa. Digitaalisten palveluiden käyttömahdollisuuksien osalta selvitetään, miten ja millä välineillä se on yksiköissä mahdollista (esim. yhteydenpito lapsiin, vanhempiin ja sijaishuoltoyksiköihin. Voidaan myös alustavasti testata olemassa olevien digitaalisten välineiden käytettävyyttä selvitysvaiheessa.

Mallinnetaan sijaishuollon prosessit lapin hyvinvointialueella ja tuetaan mallin käyttöönotossa

  • Mallinnetaan arviointiyksikön prosessi palvelemaan koko hyvinvointialueen tarpeita osana sijaishuollon prosessia
  • Mallinnetaan digitaalisten palveluiden hyödyntäminen yhteydenpidossa sijoitettuun lapseen tai nuoreen, sijaishuoltoyksikköihin ja vanhempiin
  • Käydään prosessit läpi ammattilaisten ja sijaishuoltoyksiköiden kanssa
  • Toteutetaan valmennusta ammattilaisille ja sijaishuollon yksiköille

Nykytilan selvityksen jälkeen mallinnetaan selvityksen tietoa laajasti hyödyntäen sijaishuollon prosessit. Mallintamiseen osallistetaan sijaishuollon yksiköt, johto ja hankkeen keskeiset sidosryhmät (laphan miepä, sostyö sekä yksityiset sijaishuollon yksiköt) kokoamalla prosessin sopimiseen työryhmä. Hankkeen aikana määritellään työryhmän työskentelyn tavat ja työskentelyn aikataulu. Työryhmätyöskentelyn aikana hankkeen työtekijät mallintavat prosessit sekä prosesseihin sisältyvät ohjeet työryhmän tuella.

Mallinnuksen valmistuttua prosessit käydään läpi ammattilaisten sekä tarvittaessa yksityisten sijaishuoltoyksiköiden kanssa järjestämällä koulutus/valmennustilaisuuksia yhteistilaisuuksina ja tarpeen mukaan yksiköittäin.

Mallinnus kuvataan ja julkaistaan Lapin hyvinvointialueen ammattilaisisille tarkoitetuissa kanavissa (internet/painettu materiaali).

Laajuus: Palveluiden nykytilan selvittäminen kattaa Lapin hyvinvointialueen sijaishuollon (Kemi, Rovaniemi). Prosessit mallinnetaan laphan sijaishuollon osalta, mutta prosessien osilla on yhtymäpintaa mielenterveyspalveluihin, sosiaalityöhön sekä sijaishuollon yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Työpaketti 2.

Lisätään vanhemmuuden tukea ja yhteydenpitoa sijoituksen ja huostaanoton aikana.

Toimenpiteet:

Selvitetään ja mallinnetaan vanhemmuuden tuen mallit

  • Selvitetään malleja vanhemmuuden tukemiseksi huostaanottoprosessissa sekä perheiden jälleenyhdistämisen näkökulmasta
  • Tuetaan aikuissosiaalityön, lastensuojelun sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden yhteistyötä vanhempien moniammatillisen palvelusuunnitelman laatimiseksi (työpajat)

Mallinnetaan digitaaliset tapaamiset ja yhteydenpito

  • Määritellään digitaalisten tapaamisten reunaehdot eli millaisissa tilanteissa digi otetaan käyttöön
  • Sovitaan digitaalisten tietoturvallisten etäyhteyksien (video/chat) käytöstä yhteydenpidossa lapsen, vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden välillä
  • Tuetaan ammattilaisia, lapsia/nuoria ja vanhempia digitaalisten välineiden käytössä
  • Pilotoidaan digitaalisesti toteutettuja tapaamisia

Työpaketissa 2. Vanhemmuuden tuen mallien selvittämisessä kerätään olemassa olevat tutkimukset ja hyvät käytännöt vanhemmuuden tukemiseksi. Lappiin soveltuvien mallien selvittämiseksi järjestetään työpajoja eri palvelutuottajien ja vanhempien kanssa. Digitaalisten yhteydenpitomahdollisuuksien osalta valitaan sijaishuoltoyksiköihin tietoturvallinen sekä yhteydenpitoon soveltuva ratkaisu. Valitaan pilotti ryhmä perheistä sekä testataan yhteydenpitoa valittujen välineiden avulla. Ennen pilottia koulutetaan henkilöstöä ja lapsia/nuoria sekä vanhempia välineiden käyttöön. Pilottiryhmästä kerätään palaute ja tuloksien hyödynnetään mallin eteenpäin kehittämisessä.

Työpaketti 3

Vakiinnutetaan kokemusasiantuntijuus ja vertaisryhmätoiminta osaksi lastensuojelun palvelurakenteita Lapissa. Tämä tarkoittaa, että henkilöillä, joilla on oma kokemus lastensuojelun asiakkuudesta joko lapsena, nuorena tai vanhempana, on mahdollisuus hyödyntää kokemustaan palveluiden ja työn kehittämisessä.

Toimenpiteet:

Kokemusasiantuntijuuden ja kehittäjäasiakkaiden määrittäminen ja valmentaminen

  • Määritellään yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden sekä sosiaalityön ammattilaisten kanssa selkeät käytännöt ja eettiset ohjeet kokemusasiantuntija- ja kehittäjäasiakastoiminnalle
  • Tehdään opas, josta ilmenee kokemusasiantuntijuuden toimintamalli sekä siihen liittyvät tehtävät ja tavoitteet
  • Järjestetään kokemusasiantuntijoille ja kehittäjäasiakkaille koulutusta ja valmennusta, jotta he voivat jakaa kokemuksiaan tehokkaasti ja turvallisesti. (mm. tietoa lastensuojelun rakenteista, viestintätaitojen kehittämistä, esiintymisvalmennusta)

Kokemusasiantuntijuuden ja kehittäjäasiakkaiden osallistaminen osaksi lastensuojelun palvelurakenteita

  • Kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat ovat mukana asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä ja määritetään kehittäjäasiakkuus ja kokemusasiantuntijuus osaksi lastensuojelun kehittämisprojekteja ja työryhmiä.
  • Kokemusasiantuntijat toimivat vertaisryhmien vetäjinä tai mentoreina, tarjoten tukea ja ohjausta muille lastensuojelun asiakkaille.
  • Tehdään yhteistyötä kokemusasiantuntijuutta edistävien järjestöjen, kuten Pesäpuu ry ja Suomen Kasper ry kanssa. Tämä tarjoaa resursseja ja tukea kokemusasiantuntijoiden työlle.

Tulokset

Hankkeen tuloksena Lapin hyvinvointialueen sijaishuollon keskeiset prosessit on kuvattu ja mallinnettu. Prosessit on käyty läpi ammattilaisten ja sijaishuoltoyksiköiden kanssa, ja ammattilaisille on järjestetty valmennusta uudistuneiden prosessien osalta. Mittareina toimivat prosessikuvaukset ja toteutuneet valmennukset.

Lapin hyvinvointialueelle soveltuvat vanhemmuuden tuen mallit on selvitetty. Vanhemmalle laadittavan moniammatillisen palvelusuunnitelman sisältöä on mallinnettu työpajoissa aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden sekä lastensuojelun kesken. Mittareina toimivat selvitysraportti vaihtoehtoisista vanhemmuuden tuen malleista ja toteutuneet työpajat.

Digitaalisten tapaamisten ja yhteydenpidon reunaehdot on määritelty, ja etätapaamisia lasten, vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kesken on toteutettu. Ammattilaisia, lapsia ja nuoria on tuettu digitaalisten välineiden käytössä. Mittareina toimivat kuvaus digitaalisten välineiden sisällöstä ja soveltuvuudesta yhteydenpidossa, etätapaamisten määrä ja koulutusten määrä.

Yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden, kehittäjäasiakkaiden ja sosiaalityön ammattilaisten kanssa on määritelty selkeät käytännöt ja eettiset ohjeet. Nämä ohjeet ovat helposti saatavilla verkkosivuston kautta. Mittareina toimivat ohjeiden saatavuus ja käyttöaste. On luotu visuaalisesti houkutteleva ja helposti navigoitava opas, joka sisältää videoita ja infografiikkaa. Oppaasta ilmenee kokemusasiantuntijuuden toimintamalli sekä siihen liittyvät tehtävät ja tavoitteet. Mittareina toimivat oppaan käyttöaste ja käyttäjäpalaute. Kokemusasiantuntijoille ja kehittäjäasiakkaille on järjestetty koulutusta. Koulutuksessa on käsitelty mm. lastensuojelun rakenteita, viestintätaitojen kehittämistä ja esiintymisvalmennusta. Mittareina toimivat koulutusten osallistujamäärät ja palautteet.

Kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat ovat olleet mukana kaikissa kehittämisvaiheissa. Heidän osallistumistaan on seurattu ja arvioitu säännöllisesti, mikä on auttanut parantamaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Mittareina toimivat osallistumisen seuranta- ja arviointiraportit. Kokemusasiantuntijat ovat toimineet vertaisryhmien vetäjinä ja mentoreina, tarjoten tukea ja ohjausta muille lastensuojelun asiakkaille. Heille on kehitetty mentorointiohjelma, jossa he saavat jatkuvaa tukea ja koulutusta. Mittareina toimivat mentorointiohjelman osallistujamäärä ja palautteet.